Vaihtoehtona horrostukselle silloin kun konnaa ei voi horrostuttaa voi olla tietyissä tilanteissa se, että se saa olla viileähkössä ja pimeässä ja herätellään muutaman päivän välein syömään ja lämmittelemään, tosin joskus kun konna on esim. infektiossa ja kipeänä, se täytyy pitää lämpimässä koko ajan ja tähän voi saada tarkempia ohjeita sitten eläinlääkäriltä. Riittäväksi syyksi "puolittaiselle talvihorrokselle" eli sille ettei horrostuta konnaa ei kelpaa se että "pelottaa" laittaa konnaa horrostamaan tai ei viitsi perehstyä aiheeseen. Itse asiassa mitään puolittaista horrosta tai talvilepoa ei edes ole olemassa. Se on ihmisen keksintöä. Konna joko horrostaa tai ei horrosta. Se ettei konna syö kunnolla eikä toisaalta pääse riittävän viileään voi itse asiassa johtaa sen kuivumiseen ja aliravitsmukseen talven aikana. Horrostavat maakonnat muuttuvat yleensä syksyisin jossakin vaiheessa uneliaiksi ja vähentävät itse syömistä merkkinä siitä että haluavat alkaa valmistautumaan horrostamaan. Voimme tehdä konnan terveydelle paljonkin vahinkoa jos emme kunnioita näitä luonnon normaaleja ja tarpeellisia signaaleja ja tarjoa konnalle riittävän lajinmukaista hoitoa.
Maakilpikonnat ovat pitkäikäisiä eläimiä, mutta eivät helposti valita jos voivat huonosti. Saatamme omilla toimilamme joko varmistaa tai estää niiden normaalia pitkää ja tervettä elinkaarta, aivan samoin kuin ihmiset voivat elää todennäköisemmin pitkään ja energisinä ja terveinä jos elintavat ovat kunnossa siinä missä myös lyhyemmän, sairaamman ja väsyneemmän elämän jos elämäntavat ovat huonot.
Tämä ohje ei ole nyt mikään kaiken kattava perusteellinen horrostusohje, mutta kerron tässä lyhyesti miten meillä konnat horrostetaan. Googlettamalla löydät myös eri mielipiteitä ja erityyppisiä ohjeita, joista valita sitten juuri teille sopivat ratkaisut.
Punnitus:
Konnia kannattaa punnita muutaman kerran horrostuskuvioiden aikana, mm. siinä vaiheessa kun alat vähentämään ruokaa ja valoa, siinä vaiheessa kun ruokailu on lopetettu ja ennen horrokseen laittamista. Aikaisemmin punnitsin konnat myös horrostuksen aikana, mutta havaitsin ettei paino putoa liikaa kun horrostuslämpötila on riittävän matala. Punnitsen konnat myös kun ne otetaan horroksesta pois. Kun googletat sanoilla "McIntyre-ratio for russian tortoises", löydät taulukon painokäyristä nelivarvaskilpikonnille. Poikasten taulukon löydät esimerkiksi hakusanoilla "russian tortoise hatchling weight chart" Olisi hyvä ettei konna ole alipainoinen vaan mielellään vähintään käyrien keskiosissa ennen horrostusta.
Kilpeä mitattaessa mitataan alakilpi. Sen saa kätevästi mitattua laittamalla konna esim. lattianrajassa seinää vasten siten että sen pää menee kilpeen ja katsoo mihin sen alakilpi ulottuu seinän reunasta saakka (tai listan reunasta). Tämä mitta on siis kilven mitta. Tämän linkin takana kuvia: http://russiantortoise.org/measure.htm
Ruoan ja valon vähentäminen, paasto ja terraarion viilennys
Paras hetki horrosvalmisteluiden aloittamiseen on se, jos konna itse osoittaa merkkejä siitä että haluaa syödä vähemmän ja nukkua enemmän. Itse pyrin odottamaan yleensä rauhassa tätä aikaa. Se tapahtuu meillä yleensä loka-marraskuussa. Sitä edeltää vilkkaampi aika jolloin konna haluaa kesän vähemmän aktiivisen ajan jälkeen taas syödä ja liikkua enemmän. Nelivarpailla on yleensä luonnossa pari aktiivisempaa kautta vuodesta: Keväällä horroksen jälkeen ja syksyllä ennen horrosta. Tämä on luonnollista, koska silloin on yleensä sopivimmat lämpötilat ja eniten vihreää ruokaa. Keskellä kesää on kuumempaa ja kuivempaa ja konnat saattavat silloin kaivautua luonnossa syvällekin maahan ja olla jokusen viikon siellä tai tulla maan pinnalle vain ajoittain.
Joskus sopivaa hetkeä ei tule itsestään varsinkin jos konnalla ei vielä ole muodostunut sille luontaista luonnollista vuodenaikojen rytmiä. Näin voi esimerkiksi olla tilanne jos sinulla on konna jota ei ole koskaan horrostettu. Sitten kantattaa vaan silti alkaa horrosvalmistelut kunhan konna vain on terve eikä esim. flunssassa, täysin apaattinen tai vaikkapa ripulissa. Olen itse onnistuneesti aloittanut horrostuttamisen kahdellakin aikuisella konnalla jota tiettävästi ei ole aikaisemmin horrostettu. Kaikki meni oikein hyvin. Konnan elimistö kyllä tietää mitä kuuluu tapahtua. Horrostaminen on konnaan sisäänrakennettu juttu horrostavilla lajeilla.
Kun konnat tulevat parvekkeeltamme kesäterraariosta, niillä on yleensä UV-lamput ja lämpölamppu päällä kahdeksasta kuuteen. Syksyllä kuten lokakuun alussa voi vähentää valojen päälläoloaikaa joko vähitellen tai nopsemmassa tahdissa. Meillä laitetaan suoraan kymmenestä kahteen. Pari viikkoa ruokaa syödään vielä normaalisti, sitten yhden viikon aikana sitä vähennetään ja lopetetaan sitten kokonaan. Terraariosta voi keräillä pois ruoanrippeet.
Konnalla kannattaa olla juoma-astia, mutta se ei välttämättä juo ja se on sen oma päätös. Nelivarpaat kestävät aika karuja olosuhteita, joten ei kannata olla ylenmäärin huolissaan siitä jos oma konna ei ole "juomarityyppiä". Ne konnat jotka pitävät tapanaan juoda vettä, juovat sitä yleensä vain kun ovat kokonaan vedessä, jota ei kannata laittaa enempää kuin mihin alakilpi päättyy. Paras tapa on vain pitää vesiastiaa terraariossa ja antaa konnan päättää koska sinne menee tai sieltä pois tulee. Mitään kylvettelyjä konna ei ennen horrostusta tarvitse. Tämä on vanhanaikaista tietoa ja saattaa jopa huonontaa konnan ravitsemustilaa jos kylvetyksellä keinotekoisesti tyhjennellään sen suolta ennenkuin ruoka on ehtinyt sulaa tai. Ei noita otuksia siellä luonnossakaan kukaan kylvettele!
Ensimmäisen paastoviikon aikana siirryn pitämään lamppuja pari tuntia päivässä päällä. Tämä auttaa vielä konnaa sen ruoan sulattamisessa, joka sillä on elimistössään, mutta ei pidä enää turhaan konnaa liian virkeänä. Valojen pitäminen minimissä vähentää myös konnan nälkää. Älä ole huolissasi jos konna ei ole vielä hoksannut että autat sitä horrostamaan. Se saattaa ensin kävellä levottomasti terraariossa, mutta usein terraarion viilentäminen ja pimentäminen auttaa sitä ymmärtämään lopulta mistä on kyse.
Aikuisella nelivarpaalla kolme viikkoa täyspaastoa on sopiva aika ennen horrostuttamista ja esim. alle 5-vuotiailla poikasilla kaksi viikkoa. Toisella horrosviikolla voit ottaa valot pois. Itse siirrän terraarion päälle vilttiä, jotta olot vähän pimenevätkin. Kolmannella viikolla laitan yöksi terraarioon kylmäkalleja, jotta yöt ikäänkuin alkavat selvästi viiletä. Poikasilla tämän voi tehdä hieman nopeutetussa tahdissa. Koko suolta ei tarvitse saada tyhjäksi paastolla, toisin kuin joskus luullaan. Tärkeintä on ettei suoliston alkupäässä, ohutsuolessa ole tuoretta ruokaa sulamassa kun konna laitetaan horrostamaan.
Horrostukseen
Pidän jääkaappia parhaana paikkana horrostaa ellei ole täysin varmaa että esim. kellarissa lämpötila pysyy +2 C:n ja + 5 C:n välillä. Liian kylmä, ja konna paleltuu ja voi kuolla, liian lämmin ja konna kuluttaa liikaa varastojaan ja laihtuu. Meillä otetaan konnille jääkaappiin vihanneslaatikko, johon laitetaan niin paljon hieman kosteaa hiekkaturveseosta, että konna mahtuu kaivautumaan siihen kunnolla. Jos astia on läpinäkyvä, on hyvä teipata ympärille vaikka pahvia että konna on paremmin valolta suojattuna kun jääkaappia avataan. Lämpötila jääkaapin siinä osassa mihin konna tulee on hyvä tarkistaa ennen ja jälkeen horrokseen laittamista. Anturillinen lämpömittari voi olla jääkaapissa esillä koko horroksen ajan. Konna saattaa olla horrokseen laiton alussa ihan hereillä ja liikuskella ja ruopiakin jääkaapissa. Se voi tuntua häiritsevältä ja oudolta, mutta on täysin normaalia. Konnan kuuluisi kuitenkin muutamassa päivässä rauhoittua jääkaapissa horrokseen.
Horroksen aikana konnaa voi esim. viikon välein varovasti ottaa ulos jääkaapista ja katsoa ettei sen kilvessä näy esim. mitään punaisia selkeärajaisia alueita, jotka voi olla merkkejä terveysongelmista. Silloin konna tulee ottaa pois horrostuksesta ja viedä eläinlääkäriin. On hyvä katsoa myös mm. silmät, korvat ja hengitystiet.
Pois horroksesta
Horrostutan noita meidän aikuisia konnia n. 3kk:n ajan. Nostan ne yksinkertaisesti ulos jääkaapista ja annan olla yhden päivän ajan terraariossa ilman valoja. Laitan vettä tarjolle. Seuraavana päivänä tarjoan ruokaa ja laitan valot päälle. Konnat ovat yleensä nopeasti virkeitä normaaleja itsejään. Pikkukonnan ensimmäiseksi horrokseksi riittää kuukausi ja tämän jälkeen esim. kuusi viikkoa seuraavat vuodet siten että horroksen pituutta lisätään vähitellen. Horrostamisessa ei varmasti ole yhtä oikeaa tapaa ja nelivarpaiden olosuhteet niiden luontaisilla levinneisyysalueillakin vaihtelevat aika paljon sekä maaston, säiden, että eri vuosienkin mukaan. Ne ovat hyvin kestäviä ja sopeutuvaisia eläimiä.
Horrostuksessa mielestäni tärkeää:
-Konna terve eli ei esim. paiseita, haavoja, ripulia, vuotoa sieraimista, silmätulehdusta, hengityksen vinkumista yms. eikä alipainoa
-Paasto eli ei 2-3 viikkoon ruokaa
-Ennen horrostukseen laittamista valojen vähentäminen ja lopulta sammuttaminen ja terraarion viilentäminen yöksi
-Sopiva lämpötila eli n. +2C-+5C
-Sopiva horrostusaika eli konnan iästä riippuen 4-12 viikkoa
Netissä ja oppaissa saatat törmätä erilaisiin ohjeisiin. Konnien hoito-ohjeissa on aina ristiriitaisuuksia keskenään. Omatkin käytännöt ovat muodostuneet sen pohjalta millaiset johtopäätökset olen tehnyt hoidon suhteen kun olen tutkinut eri lähteitä ja myöskin sen pohjalta minkä olen havainnut meillä toimivaksi. Horrostaminen ei ole lainkaan hankalaa tai vaikeaa kun vain ymmärtää sen perusperiaatteet. Horrostamisen hyödyistä osa on meille ihmisille kenties näkymätöntä, mutta monet raportoivat että heidän aikaisemmin horrostamattomansa konna on keväällä mm. virkeämpi ja syö paremmin ja alkaa horrostuksen ansiosta paremmin kehittämään selkeämmän vuodenaikoihin ja säihin liittyvän luontaisen rytminsä. Horrostuttaminen voi vaikuttaa myös myönteisesti konnan fertiliteettiin eli lisääntymiskykyyn.
